Power Cup – maailman suurin lasten ja nuorten ulkolentopalloturnaus, 5.-8.6.2014

FB_20140609_00_49_52_Saved_Picture[1]

Lähdimme C-tyttöjen joukkueen kanssa kohti Raahea keskiviikkona 4.6. klo 15. Ajoimme kolmella autolla, matkassa oli yhdeksän pelaajaa ja kolme aikuista. Kahden pysähdyksen jälkeen saavuimme illalla yhdentoista aikoihin Raahen Pitkäkarin koululle. Patjat luokan lattilalle, suihkut, kikatukset ja höpötykset. Parin ”ssshhh” ja ”tytöt, nyt nukkumaan” kehoituksen jälkeen unten maille.

Torstaina ensimmäinen peli alkoi klo 12.30. Molemmista päivän peleistä tuli tappiot, mutta pikkuhiljaa peli kehitttyi ja toinen peli oli jo hyvin tasainen. Ulkona pelaaminen on kuitenkin todella paljon haastavampaa kuin normaali sisälentopallo. Ilta sujui Power Cupin avajaisissa, tanssien Raahen torilla Jukka Pojan tahtiin.

Perjantaina nappasimme ensimmäisen voittomme. Meillä oli pelejä kaksi tai kolme päivässä ja lisäksi yksi tai kaksi tuomarointivuoroa. Yhteensä pelasimme yhdeksän ottelua, joista kuusi hävisimme ja kolme voitimme. Lopullinen sijoituksemme oli sija 58 (/64). Saimme haastavan alkulohkon, sillä esimerkiksi heti toinen vastustajamme oli lopulta koko sarjan voittaja. Pelillisesti tytöt kehittyivät turnauksen aikana, mutta henkisesti huomattavan paljon. Saimme tsempattua itseämme tauoilla, pallotuntumaa otimme hieman, mutta enemmän koitin saada tyttöjä pitämään ääntä kentällä, huutamaan kunnolla, iloitsemaan suorituksista, kannustamaan kaveria sekä keskittymään. Asenne muuttui hienosti ja huutomme raikuivat muiden seassa, välillä jopa muiden yli.

Illat sujuivat koulun pihalla yhdessä pallotellen, meressä uiden, poikia käytävillä tiiraillen, kisadiskossa tanssien, kummitusjuttuja kertoillen sekä yhdessä vain oleillen. Tytöiltä kysyessä parasta reissussa oli mm. pelaaminen, joukkueen kanssa oleminen ja kisadisko. Omasta mielestäni parasta antia on ollut joukkuehengen roima parantuminen. Kaikki viisi päivää koko porukka oli tiivisti yhdessä, erillisiä pikkuryhmiä ei syntynyt vaan kaikki oli isona joukkona ja puhalsi yhteen hiileen niin kentällä kuin vapaalla.

Olen iloinen, että tytöt saivat kokea tämän matkan, yhtä pelaajaa ja itseäni lukuunottamatta tämä oli koko porukalle ensimmäinen Power Cup, mutta varmaksi voin sanoa, että ei viimeinen. Olen onnellinen, että olen saanut tuoda heille jotain, tämän harrastuksen, mistä olen itse elämässäni saanut niin paljon liki 20 vuoden aikana, ja jota ilman en voisi ajatella elämääni. Taas on yksi uudenlainen viikko takana, josta on tuomisina hurja määrä uusia kokemuksia, saatu uusia kavereita, koettu liikkumisen iloa ja tiimissä olemista. Kiitos Anulle ja Samille, jotka olivat mahdollistamassa reissua ja auttamassa niin tyttöjä kuin minua. Ja kiitokset Oripään Urheilijoille matkamme tukemisesta.

Nyt jäämme kesälomalle myös lentopalloharjoituksista. Tytöt jatkavat yhdessä pelailua keskenään sopien, itse jatkan omien joukkuetovereideni kanssa. Kun syksy saapuu ja aloitamme samalla, jopa voimakkaammalla tsempillä ja innolla kohti uutta kautta.

Kesäterkuin Anna